Olen miettinyt tätä maailmaa. Enkä tiedä vieläkään mitä pitäis ajatella. Ajattelen sinua, sinua ja sinua. Jatkuvasti jotakuta. Jatkuvasti joku on mun ajatuksissa. Sinä et välttämättä lue koskaan tätä kirjoitusta mutta sinä et tiedä edes kuka sinä olet, koska minäkään en tiedä. Toivoisin että olisit täällä, mutta mulla on parempi ilman sinua. Se ei ole aitoa. Mikään ei ole aitoa. En luota että ihmiset on aitoja. Aidosti välittää. Välittää pyyteetömästi. En vain luota. En luota ihmisiin. En edes itseeni. Luotto itseen on mennyt siksi koska sinä et luota minuun. Sinä tärkeä ihminen. Miten saisin otetta elämästä. En väitä että mun on paha olla, mutta ei ole ole hyväkään. Ei ehkä. En tiedä. Mä en tunne mun tunteita. En todellakaan tiedä mitä tehdä. Kuinka olla. Minne mennä. Mistä olen edes tulossa. Kuka sen tietää? Sinäkö? En vain tiedä kuka sinä olet.
Elämä ilman sinua on kuin elämä ilman sinua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti