MIelikuva rakkaudesta

Miksi olen rakastunut mielikuvaan? Kuvitelmaan hataraan...
Kuinka pääsen eroon tästä pakkomielteestä? Kammottavasta kierteestä...
Kun rakastan sinua aina vaan, kuvittelen että sut omaksi saan.
Sinut vain tahdon, olen aivan mahdoton, 

kun sua en saa. Sä vaan pelaat ja leikit muiden kaa.
En voi sua koskettaa tai sinun suudelmaa maistaa.
Muistan elävästi miltä tuoksut... mieleeni palaa kaikki hyvät muistot...
Elävinä, ihanina... Olen palasina...

Sinun vuoksesi... kunpa pääsisin luoksesi...

Mutta olet toisen oma.. Maailma on julma ja kova...
Ei anna minulle rakkautta, muuta kun pakkomiellettä. Sinusta. 
Haaveilen vaan sinusta ja minusta, yhdessä. Mun ainoo toive että olisit nyt tässä.
Kun mut julmasti hylkäsit tapasin ystävän nimeltä alkoholi, meni vain tovi,

kun hänen avullaan sain sinut pois mielestä, kunnes oli kaikki taas pielessä,

kun päihteet vei mun onnen, ilon, tunteet, sain tilalle kammottavat kahleet.

nyt olen irti kahleista vihdoin, kun itseni irti kiskoin,

nyt kaipaan sua, muistatko sinä edes enää mua?
Sua en koskaan pettäisi, en jättäisi...

En satuttaisi, niinkuin kaikkia muita... 

säästyisit kaikilta valheilta...

sinuun kaiken uskon laitan.. sinun luotasi löydän oikean paikan...

Tule takaisin... sinut unissani tapasin... olit ihanempi kuin koskaan..
minua sattuu joka kohtaan... kun en sua saa.. mua puuduttaa..
Tuu takas, niin kuiskaan sun korvaan ne sanat rakas...