Yksin jäämisen pelko... Mitä se tarkoittaa? Miksi pelkää yksin jäämistä niin paljon että tyytyy sellaiseen seuraan missä ei oikeasti halua olla? Seuraan missä toisen läsnäolo on vain parasta ja vain siksi että siinä vieressä on joku toinen. Toisen lämmin kosketus tuntuu kylmältä. Kauniit sanat kuulostavat kirouksilta. Vilpitön läsnäolo tuntuu kipeältä. Silti sen toisen läsnäolo on parasta mitä siinä hetkeässä voi saada, koska yksin jääminen on vaihtoehtona tappava. Miksi yksin jääminen tuntuu maailman kauheimmalta ajatukselta, vaikka yksin oleminen ja omassa seurassa viihtymen on paras lahja mitä ihminen voi saada. Miksi kelpuuttaa sitten huononkin seuran, vaikka yksin olisi turvallisempaa. Yksin. Ei kukaan voi loppuviimein olla niin yksin, että tukehtuu yksinäisyyteen. Aina on ympärillä ihmisiä. Silti vaikka on yksin tai seurassa on omassa kuoressaan niin yksin että tuntuu kuin maailma loppuisi. Maailma on julma ja kylmä. Kukaan ei voi tietää miltä toisesta tuntuu, vaikka kuinka haluaisi, vai voiko? Voiko toisen ajatusmaailmaan päästä niin hyvin käsiksi että tietää tarkkaan miltä toisesta tuntuu? Ehkä se on mahdollista, vaikka sitä ei kukaan usko.
Kosketukset kuin kahleita
Pieniä eleitä ja tappavia katseita
sataa päälle
En halua sua vierelle
Kuitenkin sinut käsken siihen jäämään
Ei vain mene päähän
kuinka satuttaa
kaikki kaduttaa
kuitenkin se on parasta
Ei kukaan onnea meiltä anasta
Mene pois
tule takaisin
sinulle kaikki paremmaksi lupaisin
jos et menekään pois.....
olet rakas <3
VastaaPoista